Syöpäkoirat

Syöpänäytteiden tutkiminen

Koi­rat voi­daan kou­lut­taa erot­ta­maan posi­tii­vi­set näyt­teet eli sai­rai­den yksi­löi­den näyt­teet nega­tii­vi­sis­ta eli ter­vei­den yksi­löi­den näyt­teis­tä hajue­rot­te­lu­tai­toa hyö­dyn­täen. Koi­rien hajuais­ti on todet­tu erin­omai­sek­si työ­vä­li­neek­si var­hai­ses­sa tau­tien diag­no­soin­nis­sa useas­sa ulko­mai­ses­sa tut­ki­muk­ses­sa.
Home-etsi­vän home­koi­rat Nex ja Bono osal­lis­tu­vat home­töi­den ohel­la Wise Nosen syö­pä­tut­ki­muk­seen, ja nii­tä kou­lu­te­taan syö­pä­näyt­tei­den hais­te­luun. Tämä ero­aa home­töis­tä pal­jon, sil­lä syö­päet­sin­tä ja -kou­lu­tus teh­dään aina har­joi­tus- tai labo­ra­to­rio­ti­lois­sa virt­sa­näyt­teis­tä hajue­rot­te­lun avul­la.
alu­eel­la useam­pia.

Wise Nose – Koirat apuna syöpänäytteiden tunnistuksessa

Wise Nose – Suo­men hajue­rot­tue­lu­yh­dis­tys ry. aloit­ti vuon­na 2015 yhteis­työn Hel­sin­gin yli­opis­ton klii­ni­sen hevos- ja pie­ne­läin­lää­ke­tie­teen osas­ton, Yli­opis­tol­li­sen eläin­sai­raa­lan, HUS syö­päkli­ni­kan, HUS Bio­pan­kin ja Itä-Suo­men yli­opis­ton far­m­asian lai­tok­sen kans­sa. Moni­tie­tei­sen tut­ki­muk­sen tar­koi­tuk­se­na on tut­kia koi­rien hajue­rot­te­lu­tai­don käyt­töä ter­vey­den­huol­lon tuke­na.

  • Tavoi­te on, että koi­rien avul­la syö­pä voi­tai­siin löy­tää ja diag­no­soi­da nykyis­tä aiem­min ja luo­tet­ta­vam­min.
  • Samal­la tut­ki­taan sitä, mikä syö­väs­sä hai­see eli, min­kä aines­osan koi­ra tun­nis­taa syö­pää sai­ras­ta­van yksi­lön näyt­tees­tä. 
  • Vuo­den 2015 aika­na on tut­kit­tu koi­rien nisä­kas­vain­ten tun­nis­ta­mis­ta virt­sa­näyt­teis­tä.
  • Vuon­na 2016 aloi­tet­tiin etu­rau­has­syö­vän tut­ki­mus ihmis­ten virt­sa­näyt­teis­tä.

Hajuerottelutaidon hyödyntäminen sairausdiagnostiikassa

Tut­ki­muk­sen tär­kein tavoi­te on sel­vit­tää koi­rien hajue­rot­te­lu­ky­vyn käyt­tä­mis­tä sai­raus­diag­nos­tii­kas­sa. Tut­ki­mus aloi­te­taan eri­lai­sil­la syö­pä­näyt­teil­lä, mut­ta tar­koi­tus on tut­kia haju­tun­nis­tus­koi­rien käyt­töä myös bor­re­lioo­sin ja kil­pi­rau­ha­sen vajaa­toi­min­nan diag­no­soin­nis­sa. Sai­rauk­sien var­hai­nen diag­no­soin­ti paran­tai­si myös nii­den hoi­toen­nus­tei­ta. Toi­nen tut­ki­muk­sen tavoit­teis­ta on doku­men­toi­da koi­rien oppi­mis­ta ja haju­työs­ken­te­lyn kou­lut­ta­mis­ta siten, että jat­kos­sa haju­tun­nis­tus­koi­ria voi­tai­siin kou­lut­taa mah­dol­li­sim­man hyvin ja tehok­kaas­ti.

Tutkimustuloksia hajuerottelun käytöstä

Ruot­sis­sa, Sak­sas­sa, Japa­nis­sa ja Yhdys­val­lois­sa teh­dyis­sä tut­ki­muk­sis­sa on jo pys­tyt­ty osoit­ta­maan, että koi­ra voi­daan kou­lut­taa erot­ta­maan posi­tii­vi­set syö­pä­näyt­teet hajue­rot­te­lu­tai­toa hyö­dyn­täen. Tut­kit­ta­vi­na on ollut keuh­ko­syö­pä, etu­rau­has­syö­pä ja virt­sa­rak­ko­syö­pä, ja näyt­tei­nä on ollut ulos­hen­gi­ty­sil­maa, virt­saa ja ver­ta.

Maa­il­mal­la sai­rauk­sien diag­no­soi­mis­ta hajun avul­la on tut­kit­tu myös muil­la eläi­mil­lä kuin koi­ril­la: Mosam­bi­kis­sa kou­lu­te­taan rot­tia tun­nis­ta­maan tuber­ku­loo­si. Kali­for­nias­sa taas kyyh­ky­jä on ope­tet­tu tun­nis­ta­maan syö­pä­so­lu­ja kudos­ku­vis­ta.

Wise Nose tekee yhteis­työ­tä Englan­nis­sa ja Ita­lias­sa työs­ken­te­le­vien syö­pä­koi­ra­työ­ryh­mien kans­sa. Samo­ja sai­rauk­sia tut­ki­taan siten, että Suo­mes­sa käsi­tel­lään virt­sa­näyt­tei­tä, Englan­nis­sa hen­gi­tys­näyt­tei­tä ja Ita­lias­sa iho­näyt­tei­tä. Näyt­tei­den käsit­te­ly, työs­ken­te­lyn doku­men­toin­ti ja koi­rien kou­lu­tus­me­ne­tel­mät ovat yhte­ne­vät, joten tut­ki­mus­ten tulok­set ovat ver­tai­lu­kel­poi­sia.

Hajutunnistuskoirien hajuerottelumenetelmä

Koi­ra­noh­jaa­jien teh­tä­vä on kou­lut­taa haju­tun­nis­tus­koi­ria hajue­rot­te­lu­me­ne­tel­mää käyt­täen. Koi­rat ope­te­taan tun­nis­ta­maan ja ilmai­se­maan posi­tii­vi­nen näy­te useam­man virt­sa­näyt­teen jou­kos­ta. Koi­rat työs­ken­te­le­vät haju­ra­dal­la, johon näyt­teet lai­te­taan pur­keis­sa.

Kou­lu­tus aloi­te­taan opet­ta­mal­la koi­ral­le tapa, jol­la se ilmai­see halu­tun hajun. Se voi­daan esi­mer­kik­si opet­taa kos­ket­ta­maan tas­sul­laan purk­kia, jos­sa koh­de­ha­ju on. Näin hajus­ta tulee koi­ral­le vih­je suo­rit­taa sil­le ope­tet­tu toi­min­to. Koi­ran opit­tua koh­de­ha­jun ilmai­sun ale­taan radal­le koh­de­ha­jun lisäk­si tyh­jiä purk­ke­ja ja sen jäl­keen nega­tii­vi­sia näyt­tei­tä.

Posi­tii­vi­sen näyt­teen paik­kaa haju­ra­dal­la vaih­del­laan koko ajan. Välil­lä haju­ra­dal­la on vain nega­tii­vi­sia näyt­tei­tä: sil­loin koi­ran ei pitäi­si ilmais­ta ainut­ta­kaan näy­tet­tä.

Kou­lu­tus­vai­hei­ta ja ete­ne­mis­tä seu­ra­taan käyt­tä­mäl­lä saman­lai­se­na tois­tet­ta­vaa hajue­rot­te­lu­tes­tiä, kak­sois­sok­ko­tut­ki­mus­ta. Kak­sois­sok­ko­tut­ki­muk­ses­sa myös­kään koi­ran ohjaa­ja ei tie­dä posi­tii­vi­sen näyt­teen sijain­tia haju­ra­dal­la, vaan se on ainoas­taan tut­ki­musas­sis­ten­tin tie­dos­sa.