KOSTEUSVAURIOMIKROBIT

Acre­mo­nium eli Cep­ha­los­po­rium on kos­teus­vau­rioin­di­kaat­to­ri­ho­me. 

Acre­mo­nium on yksi tyy­pil­li­sis­tä puu­ma­te­ri­aa­leil­la kas­va­vis­ta homeista.

Suo­jaa­ma­ton ja kos­tea puu­ma­te­ri­aa­li homeh­tuu nopeas­ti ja lahoa­mi­nen käyn­nis­tyy. Jos puu­ma­te­ri­aa­li kui­va­te­taan kun­nol­la, eri­tyi­ses­ti havu­puut ovat hyvin vas­tus­tus­ky­kyi­siä mik­ro­bien kas­vua vas­taan. Mut­ta jos kysees­sä on pro­ses­soi­tu puu­ma­te­ri­aa­li jon­ka raken­ne on rikot­tu esim. sahan- ja kut­te­rin puru, hake, las­tu- ja toja­le­vyt, ovat ne herk­kiä homeh­tu­maan. Puu­ma­te­ri­aa­leis­sa ylei­ses­ti kas­va­vat home-, sinis­tä­jä- ja lajot­ta­ja­sie­net alka­vat kos­teus­vau­rios­sa kas­va­maan luon­nol­li­ses­ti mui­den indi­kaat­to­ri­mik­ro­bien ohel­la. Jos puu­ta­va­ra on kos­ke­tuk­sis­sa maa­pe­rän tai beto­nin kans­sa on mik­ro­bi­vau­rio väis­tä­mä­tön. Esim. muot­ti­lau­doi­tuk­set tai ala­poh­jaan jää­neet raken­nusai­kai­set jät­teet (esim. puru) voi­vat aiheut­taa erit­täin run­sas­ta mik­ro­bi­kas­vua ja aiheut­taa ter­veys­hait­to­ja. Jos kos­teus­vau­rio jat­kuu, voi se ede­tä laho­vau­riok­si joi­den yhtey­des­sä tode­taan usein myös tuho­hyön­tei­siä, esim. lymyk­käi­tä ja jumeja.

Acre­mo­nium on aller­gi­soi­va, tok­sii­nin tuot­ta­ja, kor­re­loi ast­man kans­sa ja voi aiheut­taa alveo­liit­tia. Acre­mo­nium tuot­taa tri­ko­te­kee­ni -tok­sii­ne­ja, jot­ka estä­vät pro­teii­ni­syn­tee­siä, häi­rit­se­vät immuu­ni­puo­lus­tus­ta ja luu­yti­men toi­min­taa, sekä aiheut­ta­vat iho-, keuh­ko-, mak­sa-, munuais- ja hermovaurioita. 

Alter­na­ria on ylei­nen ulkoil­ma­ho­me. Alter­na­ria on Suo­mea läm­pi­mäm­mis­sä mais­sa ylei­nen, kas­vien pin­nal­la kas­va­va ulko­ho­me. Sitä on todet­tu raken­teis­sa kos­teus­vau­rion yhtey­des­sä sekä Suo­mes­sa että muis­sa mais­sa. Se on ensi­vai­heen home raken­tei­den kosteusvaurioissa.

Alter­na­ria on aller­gi­soi­va ja tok­sii­nien tuot­ta­ja. USA:ssa Alter­na­ria alter­na­taa pide­tään tär­keim­pä­nä ast­maa aiheut­ta­va­na homee­na. Läm­pi­mis­sä mais­sa, usei­den mai­den tut­ki­mus­ten mukaan Alter­na­ri­aa pide­tään mer­kit­tä­vä­nä aller­gi­aa ja ast­maa aiheut­ta­va­na homeena.

Asper­gil­lus-laje­ja on sato­ja ja Penicil­liu­min tapaan nii­tä esiin­tyy kaik­kial­la eli­nym­pä­ris­tös­sä ja on tyy­pil­li­nen ulkoil­man home. Ne ovat nopea­kas­vui­sia ja erit­täin ylei­siä kos­teus­vau­rio­ra­ken­nuk­sis­sa. Jos Asper­gil­lus -suvun homei­ta kas­vaa raken­teis­sa val­ta­la­ji­na viit­taa se kos­teus­vau­rioon. Usei­ta Asper­gil­lus -suvun homei­ta pide­tään kos­teus­vau­rioin­di­kaat­to­rei­na, esim. Asper­gil­lus fumi­ga­tus, ver­sico­lor, ochraceus, sydowii, ter­reus, penicil­loi­des, restrictus. 

Osa Asper­gil­lus homeis­ta vaa­ti­vat kor­kea kos­teus­pi­toi­suu­den kas­vaak­seen, kuten esim. Asper­gil­lus fumi­ga­tus. Osa taas viih­tyy vähem­män kos­teis­sa olo­suh­teis­sa, kuten Asper­gil­lus ver­sico­lor ja restrictus. 

Asper­gil­lus -suvun homei­den sai­rauk­sia aiheut­ta­via omi­nai­suuk­sia on tun­net­tu jo 1800 -luvun puo­li­vä­lis­sä, ja 1960 -luvun työ­pe­räis­ten keuh­ko­sai­rauk­sien oppi­kir­jois­sa on kuvauk­sia Asper­gil­luk­sen ter­veys­ris­keis­tä. Eri Asper­gil­lus­la­jien ter­veys­hai­tat ovat eri­lai­sia. Nii­tä on mm. aller­gi­soi­via, tok­sii­ne­ja tuot­ta­via ja infek­tioi­ta aiheut­ta­via. Sitä pide­tään mer­kit­tä­vä­nä ast­man ris­ki­te­ki­jä­nä ja ammat­ti­tau­tien aiheuttajana.

Eräät niis­tä, taval­li­sim­min Asper­gil­lus fumi­ga­tus, voi­vat alkaa kas­vaa eli­mis­tön pin­noil­la ja kudok­sis­sa, kuten pos­kion­te­lois­sa, keuh­ko­put­kis­sa, luus­sa tai leik­kaus­haa­vas­sa. Tämä on onnek­si har­vi­nais­ta ter­veil­lä hen­ki­löil­lä. Sie­ni-infek­tion ris­kiä lisää­vät eräät immuu­ni­puo­lus­tuk­seen vai­kut­ta­vat sai­rau­det ja nii­den lää­ke­hoi­to (leu­ke­mia, syö­pä, dia­be­tes, reu­ma­sai­rau­det). 

Useat Asper­gil­lus lajit tuot­ta­vat tok­sii­ne­ja (mm. kaik­ki yllä mai­ni­tut kos­teusin­di­kaat­to­ri­la­jit) jos kas­vuo­lo­suh­teet ovat otol­li­set. Sii­hen, että tuot­taa­ko home tok­sii­nia vai­kut­taa monet eri asiat esim. kas­vua­lus­ta, kas­vuo­lo­suh­teet ja mui­den mik­ro­bien län­sä olo. 

Esi­merk­ke­jä tok­sii­neis­ta ja nii­den hai­tois­ta:
Asper­gil­lus fla­vus ja para­si­ticus tuot­ta­vat afla­tok­sii­nia ja Asper­gil­lus ochraceus tuot­taa okra­tok­sii­nia, jot­ka vai­kut­ta­vat mm. hai­tal­li­ses­ti immuu­ni­puo­lus­tuk­seen, ver­ta muo­dos­ta­van kudok­sen toi­min­taan, lisään­ty­mis­ter­vey­teen ja ovat syö­pää aiheut­ta­via.
Asper­gil­lus fumi­ga­tus tuot­taa mm. fumi­ga­tok­sii­nia, fimi­gil­lii­nia ja glio­tok­sii­nia.
Asper­gil­lus ver­sico­lor tuot­taa ste­rig­ma­to­kys­tii­niä, ver­sico­lo­rii­nia, asperco­lo­rii­nia, ave­ri­fii­nia ja syklo­piazo­ni­hap­poa. Ste­rig­ma­tocys­tii­ni on toden­nä­köi­ses­ti syö­pää aiheut­ta­va. 
Useat Asper­gil­lus -lajit, mm. ver­sico­lor, tuot­ta­vat tre­mor­gee­ne­ja eli her­mo­myrk­ky­jä, jot­ka aiheut­ta­vat vapi­naa, lihas­ny­ki­nää ja kouristelua.

Aureo­ba­si­dium (Pul­lu­la­ria sp.) on ylei­nen ulkoil­ma­ho­me­su­ku, se on myös ylei­nen ensi­vai­heen home kosteusvauriorakennuksissa. 

Aureo­ba­si­dium on yksi tyy­pil­li­sis­tä puu­ma­te­ri­aa­leil­la kas­va­vis­ta homeista.

Suo­jaa­ma­ton ja kos­tea puu­ma­te­ri­aa­li homeh­tuu nopeas­ti ja lahoa­mi­nen käyn­nis­tyy. Jos puu­ma­te­ri­aa­li kui­va­te­taan kun­nol­la, eri­tyi­ses­ti havu­puut ovat hyvin vas­tus­tus­ky­kyi­siä mik­ro­bien kas­vua vas­taan. Mut­ta jos kysees­sä on pro­ses­soi­tu puu­ma­te­ri­aa­li jon­ka raken­ne on rikot­tu esim. sahan- ja kut­te­rin puru, hake, las­tu- ja toja­le­vyt, ovat ne herk­kiä homeh­tu­maan. Puu­ma­te­ri­aa­leis­sa ylei­ses­ti kas­va­vat home-, sinis­tä­jä- ja lajot­ta­ja­sie­net alka­vat kos­teus­vau­rios­sa kas­va­maan luon­nol­li­ses­ti mui­den indi­kaat­to­ri­mik­ro­bien ohel­la. Jos puu­ta­va­ra on kos­ke­tuk­sis­sa maa­pe­rän tai beto­nin kans­sa on mik­ro­bi­vau­rio väis­tä­mä­tön. Esim. muot­ti­lau­doi­tuk­set tai ala­poh­jaan jää­neet raken­nusai­kai­set jät­teet (esim. puru) voi­vat aiheut­taa erit­täin run­sas­ta mik­ro­bi­kas­vua ja aiheut­taa ter­veys­hait­to­ja. Jos kos­teus­vau­rio jat­kuu, voi se ede­tä laho­vau­riok­si joi­den yhtey­des­sä tode­taan usein myös tuho­hyön­tei­siä, mm. kova­kuo­riai­sia, pöly­täi­tä ja jäy­tiäi­siä, jot­ka voi­vat myös olla allergisoivia.

Aureo­ba­si­dium on aller­gi­soi­va, infek­tion aiheut­ta­ja, kor­re­loi ast­man kans­sa ja voi aiheut­taa alveo­liit­tia. Aureo­ba­si­dium voi aiheut­taa suo­ran infek­tion eli­mis­tös­sä, esim. ihossa.

Chae­to­mium on kos­teus­vau­rioin­di­kaat­to­ri­ho­me, joka on hyvin kos­teas­sa viih­ty­vä sekun­daa­ri ja ter­ti­aa­ri­vai­heen kos­teus­vau­rio­mik­ro­bi, eli esiin­tyy pit­kä­kes­toi­sis­sa ja vaka­vis­sa kos­teus­vau­riois­sa. Se on hidas kas­vui­nen, eikä vält­tä­mät­tä tule esil­le vil­je­ly­kas­va­tuk­sis­sa, kos­ka jää hel­pos­ti mui­den nopeam­pi kas­vuis­ten homei­den alle. Sen itiöt ovat kook­kai­ta ja itiöi­mi­nen on vähäis­tä, joten jos ilma­näyt­teis­sä havai­taan yksi­kin pesä­ke voi­daan sitä pitää epätavanomaisena.

Chae­to­mium on aller­gi­soi­va ja tuot­taa usei­ta eri tok­sii­nei­ta, juu­ri tok­sii­nien arvel­laan ole­van sen ter­veys­hait­to­jen aiheut­ta­ji­na. Irtai­mis­ton puh­dis­tus on Chae­to­mium vau­rio­koh­teis­sa eri­tyi­sen han­ka­laa, kos­ka sen tok­sii­nit ovat hyvin läm­pös­ta­bii­le­ja. Jos irtai­mis­ton käsit­te­ly aiheut­taa oirei­ta on par­haim­mat kei­not puh­dis­ta­mi­sel­le pin­to­jen poisto/hionta, tai irtai­mis­ton hävistys. 

Chae­to­mium vau­rioi­sis­sa koh­teis­sa on altis­tu­neil­la todet­tu taval­lis­ta run­saam­min pos­kion­te­lo­tu­leh­duk­sia, neu­ro­lo­gi­sia oirei­ta, nivel­reu­maa ja mui­ta autoimmuunisairauksia.

Cla­dos­po­rium on Suo­mes­sa ylei­sin ja val­ta­la­ji­na kas­va­va ulko­ho­me. Se voi alkaa kas­vaa kos­teus­vau­rioi­tu­neis­sa raken­teis­sa ja esiin­tyä myös sisäilmassa. 

Cla­dos­po­rium on aller­gi­soi­va ja on Suo­mes­sa mer­kit­tä­vin ulkoil­man homeil­le her­kis­tä­jä. Cla­dos­po­riu­mil­la on ris­ti­rea­goin­tia aina­kin Alter­na­ria homeen kanssa.

Fusa­rium on kos­teus­vau­rioin­di­kaat­to­ri­ho­me, se ei kui­ten­kaan ole kovin ylei­nen kos­teus­vau­rio­koh­teis­sa. Fusa­rium -suvun homeet eli puna­ho­me viih­tyy hyvin kos­teis­sa olo­suh­teis­sa, sitä esiin­tyy ylei­ses­ti maa­ta­lous­ym­pä­ris­tös­sä ja on hei­näs­sä, oljes­sa ja vil­jas­sa kas­va­va home. 

Jos Fusa­rium -homei­ta kas­vaa raken­teis­sa on se vii­te pit­kä­kes­toi­ses­ta kos­teus­vau­rios­ta, pait­si jos raken­teis­sa on käy­tet­ty luon­non­ma­te­ri­aa­le­ja kuten esim. olkea tai tur­vet­ta. Fusa­rium -homei­den itiöt ovat kook­kai­ta ja itiöi­mi­nen on vähäis­tä, joten jos ilma­näyt­teis­sä havai­taan yksi­kin pesä­ke voi­daan sitä pitää epä­ta­van­omai­se­na, jos näyt­teen­ot­to­paik­ka ei sijait­se lähel­lä maataloustuotantorakennuksia.

Fusa­rium -homeet ovat tut­tu­ja maa­ta­lous- ja kas­vi­huo­neym­pä­ris­tön työ­ter­vey­del­li­se­nä ris­ki­nä, jot­ka aiheut­taa ammat­tiast­maa. Lisäk­si se voi aiheut­taa eli­mis­tös­sä suo­ran infek­tion, esim. pos­kion­te­lois­sa tai ihol­la. Fusa­rium voi aller­gi­soi­da ja on usein tok­sii­ne­ja tuottava. 

Fusa­riu­min tie­de­tään tuot­ta­van usei­ta ter­vey­del­le eri­tyi­sen hai­tal­li­sia tok­sii­ne­ja ja nii­tä on tut­kit­tu vuo­si­kym­me­niä niin eläin­lää­ke­tie­teen puo­lel­la ja kemial­li­sen sodan­käyn­nin tar­koi­tuk­siin. Fusa­rium -homeen saas­tut­ta­ma vil­ja aiheut­taa tuo­tan­toe­läi­mil­le vaka­via ter­veys­hait­to­ja, mm. sisäi­siä veren­vuo­to­ja, kes­ken­me­no­ja, tii­neh­ty­mis­vai­keuk­sia ja syöpäkasvaimia. 

Fusa­rium -homeen tuot­ta­ma tok­sii­ni Fumo­sii­ni on ruo­as­sa läm­pös­ta­bii­li, joten se ei häviä ruo­an­val­mis­tuk­sen yhtey­des­sä. Se aiheut­taa mak­sa- ja munuais­kas­vai­mia, epä­muo­dos­tu­mia, keuh­ko­ö­dee­maa, ja se on yhdis­tet­ty ruo­ka­tor­ven ja mui­den ruo­an­su­la­tus­ka­na­vien syö­piin. Fusa­riu­min tok­sii­nit ovat hor­mo­naa­li­ses­ti aktii­vi­sia, estro­gee­nin kal­tai­ses­ti vai­kut­ta­via (mm. vuo­to­häi­riöt) ja vau­rioit­ta­vat myös her­mo­ku­dos­ta. Lisäk­si Fusa­rium -homeet tuot­ta­vat tri­ko­te­kee­ne­ja, joil­la on monia vaka­via terveyshaittoja.

Raken­nus­ma­te­ri­aa­leis­sa kas­va­vat hii­vat ovat merk­ki kos­teus­vau­rios­ta. Hii­vat ovat yksi­so­lui­sia, ne eivät kas­va­ta rih­mas­to­ja eivät­kä itiöi. Hii­vo­jen kas­vu edel­lyt­tää yleen­sä hyvin kor­ke­aa kos­teut­ta. Homei­ta voi kas­vaa kos­teus­vau­rio­ra­ken­nuk­ses­sa ilman hii­vo­ja, mut­ta yleen­sä ei toi­sin­päin, eli jos on hii­vo­ja on myös mui­ta kosteusvauriomikrobeja.

Hii­vat ovat tut­tu­ja ruo­an­lai­tos­ta ja elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­des­ta, mut­ta myös lää­ke­tie­tees­tä infek­tioi­ta aiheut­ta­vi­na orga­nis­mei­na. Hii­vat voi­vat aiheut­taa lähes kaik­kia samo­ja sai­rauk­sia kuin home­sie­net. Ne ovat aller­gi­soi­via, ja nii­den kyky aiheut­taa suo­ria infek­tioi­ta eli­mis­tös­sä, ihol­la, lima­kal­voil­la ja kudok­sis­sa on suu­rem­pi kuin homeil­la. Hii­vat voi­vat aiheut­taa myös alveo­liit­tia. Hii­vat ei tiet­tä­väs­ti tuo­ta toksiineja.

Penicil­lium on tyy­pil­li­nen ulkoil­mas­sa ja ylei­sin sisä­ti­lois­sa todet­ta­va home. Se on arkie­lä­män tutuin home, jota kas­vaa myös lei­vän pin­nal­le. Sitä tode­taan pie­ni­nä pitoi­suuk­si­na lähes kai­kis­sa raken­nuk­sis­sa (80 %:ssa pöly­näyt­teis­tä ja 47 %:ssa ilma­näyt­teis­tä). Penicil­lium on myös tut­tu lää­ke­tie­tees­tä Peni­sil­lii­nin ja mui­den anti­bioot­tien kehityksessä. 

Kos­teus­vau­rion yhtey­des­sä Penicil­lium voi alkaa kas­vaa raken­teis­sa ja tuol­loin se voi myös aiheut­taa mer­kit­tä­viä ter­veys­hait­to­ja. Penicil­lium on pie­ni-itiöi­nen ja nopea kas­vui­nen. Sen itiöi hel­pom­min kuin monet muut home­su­vut, sen itiöt irtoa­vat hel­pos­ti rih­mas­tos­ta ja pie­ni­ko­koi­si­na lei­ju­vat pit­kään ilmas­sa. Penicil­lium kuu­luu ensi­lin­jan homei­siin eli on tuo­ree­seen kos­teus­vau­rioon viit­taa­va mik­ro­bi, joka hajot­taa pie­ni­mo­le­kyy­li­siä hii­li­hy­draat­te­ja ja tärk­ke­lys­tä. Penicil­lium-laje­ja tun­ne­taan yli 500 ja nii­tä on vai­kea tun­nis­taa ja erot­taa toi­sis­taan ja ilman PCR -tek­niik­kaa käy­tän­nös­sä mah­do­ton­ta. Se on nopea kas­vui­nen ja labo­ra­to­rion mal­ja­kas­va­tuk­ses­sa saat­taa peit­tää alleen hitaam­pi kas­vui­sem­pia lajeja.

Penicil­lium on aller­gi­soi­va, sil­lä on myös tok­sii­ne­ja (myr­kyl­li­siä ainei­ta) tuot­ta­via kan­to­ja ja se voi aiheut­taa infek­tion eli­mis­tös­sä. Kor­kei­den Penicil­lium pitoi­suuk­sien on todet­tu kor­re­loi­van eri­tyi­ses­ti ast­ma- ja ärsy­ty­soi­rei­den kans­sa. Penicil­liu­min tuot­ta­mat tok­sii­nit aiheut­ta­vat her­mos­to-oirei­ta, kuten vapi­naa ja lihas­ny­ki­nöi­tä sekä pahoin­voin­tia ja oksen­te­lua. Penicil­liu­min tuot­ta­mia tok­sii­ne­ja tun­ne­taan aina­kin 15 eri mole­kyy­liä, esim. cit­reo­vi­ri­dii­ni, cit­ri­nii­ni (P. cit­ri­nin, munuais­vau­rioi­ta), myko­fe­no­li­hap­po, glio­tok­sii­ni, peni­sil­lii­ni­hap­po, patu­lii­ni (P. expan­sum), rubra­tok­sii­ni (P.rubrum, mak­sa­tok­si­nen), seka­lo­ni­hap­po D (P. oxa­licum, sikiö­vau­rioi­ta), spi­nu­los­ii­ni (P. spi­nu­los­um), vio­mel­lei­ni ja xanthomegniini.

Penicil­lu­min ylei­syys lie­nee aiheut­ta­nut sen, että sen ter­veys hait­to­ja hel­pos­ti vähätellään

Stac­hy­bot­rys on kos­teus­vau­rioin­di­kaat­to­ri­ho­me, joka tar­vit­see pal­jon kos­teut­ta ja ilmaan­tuu kos­teus­vau­rioi­tu­nee­seen raken­tee­seen vas­ta pit­kän ajan kulues­sa. Stac­hy­bot­rys on hitaas­ti kas­va­va home joka jää hel­pos­ti mal­ja­kas­vua­lus­toil­la mui­den nopeam­pi kas­vuis­ten homei­den alle. Sen itiö on suu­ri­ko­koi­nen ja usein liman peit­tä­mä, jon­ka vuok­si Stac­hy­bot­ryk­sen itiöi­tä tode­taan äärim­mäi­sen har­voin ilma­näyt­teis­sä. Jos ilma­näyt­teis­sä havai­taan yksi­kin pesä­ke voi­daan sitä pitää epä­ta­van­omai­se­na. Se on sel­lu­loo­saa hajot­ta­va ja kas­vaa mie­lel­lään tape­tin tai kip­si­le­vyn kar­ton­gin takapinnalla. 

Stac­hy­bot­rys char­tar­rum (atra)on tok­sii­ne­ja tuot­ta­vis­ta mik­ro­bi­su­vuis­ta par­hai­ten tun­net­tu ja mones­sa maas­sa laa­jas­ti tut­kit­tu. Se on aller­gi­soi­va ja voi tuot­taa usei­ta eri­lai­sia tok­sii­ne­ja, ja sen aiheut­ta­mat ter­veys­hai­tat syn­ty­vät tok­sii­nien vai­ku­tuk­ses­ta. Stac­hy­bot­rys tuot­taa tri­ko­te­kee­ni -tok­sii­ne­ja, jot­ka estä­vät pro­teii­ni­syn­tee­siä, häi­rit­se­vät immuu­ni­puo­lus­tus­ta ja luu­yti­men toi­min­taa, sekä aiheut­ta­vat iho-, keuh­ko-, mak­sa-, munuais- ja her­mo­vau­rioi­ta. Lisäk­si se tuot­taa ses­kvi­ter­pee­ne­jä, haih­tu­va tok­sii­ni, joka on voi­mak­kaas­ti ärsyt­tä­vä tok­si­nen yhdis­te.  Stac­hy­bot­ryk­sel­la saas­tu­neen mate­ri­aa­lin käsit­te­lyn yhtey­des­sä on kuvat­tu palo­vam­man kal­tai­sia iho­vau­rioi­ta, vaka­via sil­mä­oi­rei­ta, nenä­ve­ren­vuo­toa, veriyskää,verenkuvamuutoksia ja voi­ma­kas­ta hengityskipua.

USA:ssa Stac­hy­bot­rys -altis­tuk­sen on rapor­toi­tu liit­ty­vän vaka­viin ter­veys­hait­toi­hin.  USA:ssa ja ulko­mail­la, esim. Bel­gias­sa se on lii­tet­ty pik­ku­las­ten veren­vuo­to­keuh­ko­kuu­mee­seen, jos­sa on kor­kea kuol­lei­suus. Täl­lai­sia tapauk­sia ei ole tie­dos­sa Suo­mes­ta tai muis­ta pohjoismaista.

Tric­ho­der­ma eli kat­ko­la­hot­ta­ja on kos­teus­vau­rioin­di­kaat­to­ri­ho­me.  Tric­ho­der­ma on yksi tyy­pil­li­sis­tä puu­ma­te­ri­aa­leil­la kas­va­vis­ta homeista.

Suo­jaa­ma­ton ja kos­tea puu­ma­te­ri­aa­li homeh­tuu nopeas­ti ja lahoa­mi­nen käyn­nis­tyy. Jos puu­ma­te­ri­aa­li kui­va­te­taan kun­nol­la, eri­tyi­ses­ti havu­puut ovat hyvin vas­tus­tus­ky­kyi­siä mik­ro­bien kas­vua vas­taan. Mut­ta jos kysees­sä on pro­ses­soi­tu puu­ma­te­ri­aa­li jon­ka raken­ne on rikot­tu esim. sahan- ja kut­te­rin puru, hake, las­tu- ja toja­le­vyt, ovat ne herk­kiä homeh­tu­maan. Puu­ma­te­ri­aa­leis­sa ylei­ses­ti kas­va­vat home-, sinis­tä­jä- ja lajot­ta­ja­sie­net alka­vat kos­teus­vau­rios­sa kas­va­maan luon­nol­li­ses­ti mui­den indi­kaat­to­ri­mik­ro­bien ohel­la. Jos puu­ta­va­ra on kos­ke­tuk­sis­sa maa­pe­rän tai beto­nin kans­sa on mik­ro­bi­vau­rio väis­tä­mä­tön. Esim. muot­ti­lau­doi­tuk­set tai ala­poh­jaan jää­neet raken­nusai­kai­set jät­teet (esim. puru) voi­vat aiheut­taa erit­täin run­sas­ta mik­ro­bi­kas­vua ja aiheut­taa sen myö­tä ter­veys­hait­to­ja. Jos kos­teus­vau­rio jat­kuu, voi se ede­tä laho­vau­riok­si joi­den yhtey­des­sä tode­taan usein myös tuho­hyön­tei­siä, esim. lymyk­käi­tä ja jumeja.

Tric­ho­der­ma on aller­gi­soi­va, tok­sii­nin tuot­ta­ja, kor­re­loi ast­man kans­sa ja voi aiheut­taa alveo­liit­tia. Tric­ho­der­ma tuot­taa tri­ko­te­kee­ni -tok­sii­ne­ja, jot­ka estä­vät pro­teii­ni­syn­tee­siä, häi­rit­se­vät immuu­ni­puo­lus­tus­ta ja luu­yti­men toi­min­taa, sekä aiheut­ta­vat iho-, keuh­ko-, mak­sa-, munuais- ja hermovaurioita. 

Tric­ho­der­ma (myös muut home­su­vut) tuot­taa ilma­vir­ras­sa mik­ro­par­tik­ke­lei­ta, jot­ka ovat pie­nem­piä kuin sen itiöt. Mik­ro­par­tik­ke­lei­den on arvioi­tu ole­van rih­mas­ton osia, ne voi­vat toi­mia tok­sii­nien kan­ta­ja­per­tik­ke­lei­na ja vie­dä hai­tal­li­sia ainei­ta syväl­le hen­gi­tys­tei­hin.

“Säde­sie­ni” eli akti­no­bak­tee­ri (Acti­no­myces, mm. Strep­to­myces) on kos­teus­vau­rioin­di­kaat­to­ri. 

Säde­sie­ni ei ole nimes­tään huo­li­mat­ta home vaan akti­no­bak­tee­rei­hin kuu­lu­va maa­pe­rä­bak­tee­ri. Se muis­tut­taa monil­ta omi­nai­suuk­sil­taan home­sie­niä, se mm. muo­dos­taa rih­mas­toa ja itiöi­tä. Akti­no­bak­tee­rit ovat kas­vu­vaa­ti­muk­sil­taan hyvin vaa­ti­mat­to­mia ja sopeu­tu­via. Nii­den on havait­tu kas­va­van ja lisään­ty­vän olo­suh­teis­sa, jois­sa juu­ri mikään muu mik­ro­bi ei pys­ty kas­va­maan, esim. kuu­mat läh­teet, val­ta­mer­ten syvim­mät osat, sekä pH:n ääri­päät mikä mah­dol­lis­taa sen kas­va­van esim. beto­nis­sa. Akti­no­bak­tee­rien itiöt ovat yleen­sä pie­ni­ko­koi­sia. Se kas­vaa bak­tee­ri­mal­joil­la hitaas­ti ja on tun­nis­tet­ta­vis­sa 10-14 vrk jälkeen.

Akti­no­bak­tee­rit tuot­ta­vat monen­lai­sia haih­tu­via yhdis­tei­tä, mm. geos­mii­nia, alde­hy­de­jä ja amii­ne­ja, sekä rik­kiyh­dis­tei­tä ja ses­kvi­ter­pee­ne­jä (haih­tu­va tok­sii­ni), jot­ka ovat voi­mak­kaas­ti ärsyt­tä­viä ja/tai tok­si­sia yhdisteitä. 

Akti­no­bak­tee­rei­ta on usei­ta eri suku­ja ja ala­la­je­ja, ja niil­lä on eri­lai­sia ter­veys­hait­to­ja. Akti­no­bak­tee­rit ovat aller­gi­soi­via, infek­tioi­ta aiheut­ta­va ja usei­den eri tok­sii­nien tuot­ta­jia. Sen ter­veys­hai­tat ovat olleet tie­dos­sa jo 1800 -luvul­ta läh­tien sekä eläin­lää­ke­tie­tees­sä ja lää­ke­tie­tees­sä. Sen tie­det­tiin aiheut­ta­van vai­kea­hoi­toi­sia infek­tioi­ta ja tuu­mo­rin­kal­tai­sia muo­dos­tu­mia kudoksissa. 

Kos­ka Akti­no­bak­te­rien itiöt ovat yleen­sä pie­ni­ko­koi­sia, ja kul­keu­tu­vat hen­gi­ty­sil­man muka­na syväl­le keuh­koi­hin, alem­piin hen­gi­tys­tei­hin, keuh­ko­rak­ku­la­ta­sol­le asti.

Ter­veys­hait­to­ja
Ylä­hen­gi­tys­tie­oi­rei­ta: nuha, kurk­ku­ki­pu, äänen kähey­ty­mi­nen ja nenä­ve­ren­vuo­to.
Alem­pien hen­gi­tys­tei­den oirei­ta: kui­va yskä, hen­gi­tys­vai­keu­det, rasi­tuk­ses­sa ilmaan­tu­va hapen­näl­kä.
Ylei­soi­rei­ta: Kuu­me, vilun­vä­reet, lihas- ja nivel­ki­vut.
Mui­ta oirei­ta: virt­sa­tie­oi­reet, ODTS ja alveo­liit­ti. Laih­tu­mis­ta, veriys­kää ja pit­kä­kes­tois­ta kuu­mei­lua on todet­tu vai­keis­sa altis­tus tapauksissa.