KOSTEUSVAURIOMIKROBIT

Acremonium eli Cephalosporium on kosteusvaurioindikaattorihome. 

Acremonium on yksi tyypillisistä puumateriaaleilla kasvavista homeista.

Suojaamaton ja kostea puumateriaali homehtuu nopeasti ja lahoaminen käynnistyy. Jos puumateriaali kuivatetaan kunnolla, erityisesti havupuut ovat hyvin vastustuskykyisiä mikrobien kasvua vastaan. Mutta jos kyseessä on prosessoitu puumateriaali jonka rakenne on rikottu esim. sahan- ja kutterin puru, hake, lastu- ja tojalevyt, ovat ne herkkiä homehtumaan. Puumateriaaleissa yleisesti kasvavat home-, sinistäjä- ja lajottajasienet alkavat kosteusvauriossa kasvamaan luonnollisesti muiden indikaattorimikrobien ohella. Jos puutavara on kosketuksissa maaperän tai betonin kanssa on mikrobivaurio väistämätön. Esim. muottilaudoitukset tai alapohjaan jääneet rakennusaikaiset jätteet (esim. puru) voivat aiheuttaa erittäin runsasta mikrobikasvua ja aiheuttaa terveyshaittoja. Jos kosteusvaurio jatkuu, voi se edetä lahovaurioksi joiden yhteydessä todetaan usein myös tuhohyönteisiä, esim. lymykkäitä ja jumeja.

Acremonium on allergisoiva, toksiinin tuottaja, korreloi astman kanssa ja voi aiheuttaa alveoliittia. Acremonium tuottaa trikotekeeni -toksiineja, jotka estävät proteiinisynteesiä, häiritsevät immuunipuolustusta ja luuytimen toimintaa, sekä aiheuttavat iho-, keuhko-, maksa-, munuais- ja hermovaurioita.   

Alternaria on yleinen ulkoilmahome. Alternaria on Suomea lämpimämmissä maissa yleinen, kasvien pinnalla kasvava ulkohome. Sitä on todettu rakenteissa kosteusvaurion yhteydessä sekä Suomessa että muissa maissa. Se on ensivaiheen home rakenteiden kosteusvaurioissa.

Alternaria on allergisoiva ja toksiinien tuottaja. USA:ssa Alternaria alternataa pidetään tärkeimpänä astmaa aiheuttavana homeena. Lämpimissä maissa, useiden maiden tutkimusten mukaan Alternariaa pidetään merkittävänä allergiaa ja astmaa aiheuttavana homeena.

Aspergillus-lajeja on satoja ja Penicilliumin tapaan niitä esiintyy kaikkialla elinympäristössä ja on tyypillinen ulkoilman home. Ne ovat nopeakasvuisia ja erittäin yleisiä kosteusvauriorakennuksissa. Jos Aspergillus -suvun homeita kasvaa rakenteissa valtalajina viittaa se kosteusvaurioon. Useita Aspergillus -suvun homeita pidetään kosteusvaurioindikaattoreina, esim. Aspergillus fumigatus, versicolor, ochraceus, sydowii, terreus, penicilloides, restrictus. 

Osa Aspergillus homeista vaativat korkea kosteuspitoisuuden kasvaakseen, kuten esim. Aspergillus fumigatus. Osa taas viihtyy vähemmän kosteissa olosuhteissa, kuten Aspergillus versicolor ja restrictus. 

Aspergillus -suvun homeiden sairauksia aiheuttavia ominaisuuksia on tunnettu jo 1800 -luvun puolivälissä, ja 1960 -luvun työperäisten keuhkosairauksien oppikirjoissa on kuvauksia Aspergilluksen terveysriskeistä. Eri Aspergilluslajien terveyshaitat ovat erilaisia. Niitä on mm. allergisoivia, toksiineja tuottavia ja infektioita aiheuttavia. Sitä pidetään merkittävänä astman riskitekijänä ja ammattitautien aiheuttajana.

Eräät niistä, tavallisimmin Aspergillus fumigatus, voivat alkaa kasvaa elimistön pinnoilla ja kudoksissa, kuten poskionteloissa, keuhkoputkissa, luussa tai leikkaushaavassa. Tämä on onneksi harvinaista terveillä henkilöillä. Sieni-infektion riskiä lisäävät eräät immuunipuolustukseen vaikuttavat sairaudet ja niiden lääkehoito (leukemia, syöpä, diabetes, reumasairaudet). 

Useat Aspergillus lajit tuottavat toksiineja (mm. kaikki yllä mainitut kosteusindikaattorilajit) jos kasvuolosuhteet ovat otolliset. Siihen, että tuottaako home toksiinia vaikuttaa monet eri asiat esim. kasvualusta, kasvuolosuhteet ja muiden mikrobien länsä olo. 

Esimerkkejä toksiineista ja niiden haitoista:
Aspergillus flavus ja parasiticus tuottavat aflatoksiinia ja Aspergillus ochraceus tuottaa okratoksiinia, jotka vaikuttavat mm. haitallisesti immuunipuolustukseen, verta muodostavan kudoksen toimintaan, lisääntymisterveyteen ja ovat syöpää aiheuttavia.
Aspergillus fumigatus tuottaa mm. fumigatoksiinia, fimigilliinia ja gliotoksiinia.
Aspergillus versicolor tuottaa sterigmatokystiiniä, versicoloriinia, aspercoloriinia, averifiinia ja syklopiazonihappoa. Sterigmatocystiini on todennäköisesti syöpää aiheuttava. 
Useat Aspergillus -lajit, mm. versicolor, tuottavat tremorgeeneja eli hermomyrkkyjä, jotka aiheuttavat vapinaa, lihasnykinää ja kouristelua.

Aureobasidium (Pullularia sp.) on yleinen ulkoilmahomesuku, se on myös yleinen ensivaiheen home kosteusvauriorakennuksissa. 

Aureobasidium on yksi tyypillisistä puumateriaaleilla kasvavista homeista.

Suojaamaton ja kostea puumateriaali homehtuu nopeasti ja lahoaminen käynnistyy. Jos puumateriaali kuivatetaan kunnolla, erityisesti havupuut ovat hyvin vastustuskykyisiä mikrobien kasvua vastaan. Mutta jos kyseessä on prosessoitu puumateriaali jonka rakenne on rikottu esim. sahan- ja kutterin puru, hake, lastu- ja tojalevyt, ovat ne herkkiä homehtumaan. Puumateriaaleissa yleisesti kasvavat home-, sinistäjä- ja lajottajasienet alkavat kosteusvauriossa kasvamaan luonnollisesti muiden indikaattorimikrobien ohella. Jos puutavara on kosketuksissa maaperän tai betonin kanssa on mikrobivaurio väistämätön. Esim. muottilaudoitukset tai alapohjaan jääneet rakennusaikaiset jätteet (esim. puru) voivat aiheuttaa erittäin runsasta mikrobikasvua ja aiheuttaa terveyshaittoja. Jos kosteusvaurio jatkuu, voi se edetä lahovaurioksi joiden yhteydessä todetaan usein myös tuhohyönteisiä, mm. kovakuoriaisia, pölytäitä ja jäytiäisiä, jotka voivat myös olla allergisoivia.

Aureobasidium on allergisoiva, infektion aiheuttaja, korreloi astman kanssa ja voi aiheuttaa alveoliittia. Aureobasidium voi aiheuttaa suoran infektion elimistössä, esim. ihossa.

Chaetomium on kosteusvaurioindikaattorihome, joka on hyvin kosteassa viihtyvä sekundaari ja tertiaarivaiheen kosteusvauriomikrobi, eli esiintyy pitkäkestoisissa ja vakavissa kosteusvaurioissa. Se on hidas kasvuinen, eikä välttämättä tule esille viljelykasvatuksissa, koska jää helposti muiden nopeampi kasvuisten homeiden alle. Sen itiöt ovat kookkaita ja itiöiminen on vähäistä, joten jos ilmanäytteissä havaitaan yksikin pesäke voidaan sitä pitää epätavanomaisena.

Chaetomium on allergisoiva ja tuottaa useita eri toksiineita, juuri toksiinien arvellaan olevan sen terveyshaittojen aiheuttajina. Irtaimiston puhdistus on Chaetomium vauriokohteissa erityisen hankalaa, koska sen toksiinit ovat hyvin lämpöstabiileja. Jos irtaimiston käsittely aiheuttaa oireita on parhaimmat keinot puhdistamiselle pintojen poisto/hionta, tai irtaimiston hävistys. 

Chaetomium vaurioisissa kohteissa on altistuneilla todettu tavallista runsaammin poskiontelotulehduksia, neurologisia oireita, nivelreumaa ja muita autoimmuunisairauksia.

Cladosporium on Suomessa yleisin ja valtalajina kasvava ulkohome. Se voi alkaa kasvaa kosteusvaurioituneissa rakenteissa ja esiintyä myös sisäilmassa. 

Cladosporium on allergisoiva ja on Suomessa merkittävin ulkoilman homeille herkistäjä. Cladosporiumilla on ristireagointia ainakin Alternaria homeen kanssa.

Fusarium on kosteusvaurioindikaattorihome, se ei kuitenkaan ole kovin yleinen kosteusvauriokohteissa. Fusarium -suvun homeet eli punahome viihtyy hyvin kosteissa olosuhteissa, sitä esiintyy yleisesti maatalousympäristössä ja on heinässä, oljessa ja viljassa kasvava home. 

Jos Fusarium -homeita kasvaa rakenteissa on se viite pitkäkestoisesta kosteusvauriosta, paitsi jos rakenteissa on käytetty luonnonmateriaaleja kuten esim. olkea tai turvetta. Fusarium -homeiden itiöt ovat kookkaita ja itiöiminen on vähäistä, joten jos ilmanäytteissä havaitaan yksikin pesäke voidaan sitä pitää epätavanomaisena, jos näytteenottopaikka ei sijaitse lähellä maataloustuotantorakennuksia.

Fusarium -homeet ovat tuttuja maatalous- ja kasvihuoneympäristön työterveydellisenä riskinä, jotka aiheuttaa ammattiastmaa. Lisäksi se voi aiheuttaa elimistössä suoran infektion, esim. poskionteloissa tai iholla. Fusarium voi allergisoida ja on usein toksiineja tuottava. 

Fusariumin tiedetään tuottavan useita terveydelle erityisen haitallisia toksiineja ja niitä on tutkittu vuosikymmeniä niin eläinlääketieteen puolella ja kemiallisen sodankäynnin tarkoituksiin. Fusarium -homeen saastuttama vilja aiheuttaa tuotantoeläimille vakavia terveyshaittoja, mm. sisäisiä verenvuotoja, keskenmenoja, tiinehtymisvaikeuksia ja syöpäkasvaimia. 

Fusarium -homeen tuottama toksiini Fumosiini on ruoassa lämpöstabiili, joten se ei häviä ruoanvalmistuksen yhteydessä. Se aiheuttaa maksa- ja munuaiskasvaimia, epämuodostumia, keuhkoödeemaa, ja se on yhdistetty ruokatorven ja muiden ruoansulatuskanavien syöpiin. Fusariumin toksiinit ovat hormonaalisesti aktiivisia, estrogeenin kaltaisesti vaikuttavia (mm. vuotohäiriöt) ja vaurioittavat myös hermokudosta. Lisäksi Fusarium -homeet tuottavat trikotekeeneja, joilla on monia vakavia terveyshaittoja.

Rakennusmateriaaleissa kasvavat hiivat ovat merkki kosteusvauriosta. Hiivat ovat yksisoluisia, ne eivät kasvata rihmastoja eivätkä itiöi. Hiivojen kasvu edellyttää yleensä hyvin korkeaa kosteutta. Homeita voi kasvaa kosteusvauriorakennuksessa ilman hiivoja, mutta yleensä ei toisinpäin, eli jos on hiivoja on myös muita kosteusvauriomikrobeja.

Hiivat ovat tuttuja ruoanlaitosta ja elintarviketeollisuudesta, mutta myös lääketieteestä infektioita aiheuttavina organismeina. Hiivat voivat aiheuttaa lähes kaikkia samoja sairauksia kuin homesienet. Ne ovat allergisoivia, ja niiden kyky aiheuttaa suoria infektioita elimistössä, iholla, limakalvoilla ja kudoksissa on suurempi kuin homeilla. Hiivat voivat aiheuttaa myös alveoliittia. Hiivat ei tiettävästi tuota toksiineja.

Penicillium on tyypillinen ulkoilmassa ja yleisin sisätiloissa todettava home. Se on arkielämän tutuin home, jota kasvaa myös leivän pinnalle. Sitä todetaan pieninä pitoisuuksina lähes kaikissa rakennuksissa (80 %:ssa pölynäytteistä ja 47 %:ssa ilmanäytteistä). Penicillium on myös tuttu lääketieteestä Penisilliinin ja muiden antibioottien kehityksessä. 

Kosteusvaurion yhteydessä Penicillium voi alkaa kasvaa rakenteissa ja tuolloin se voi myös aiheuttaa merkittäviä terveyshaittoja. Penicillium on pieni-itiöinen ja nopea kasvuinen. Sen itiöi helpommin kuin monet muut homesuvut, sen itiöt irtoavat helposti rihmastosta ja pienikokoisina leijuvat pitkään ilmassa. Penicillium kuuluu ensilinjan homeisiin eli on tuoreeseen kosteusvaurioon viittaava mikrobi, joka hajottaa pienimolekyylisiä hiilihydraatteja ja tärkkelystä. Penicillium-lajeja tunnetaan yli 500 ja niitä on vaikea tunnistaa ja erottaa toisistaan ja ilman PCR -tekniikkaa käytännössä mahdotonta. Se on nopea kasvuinen ja laboratorion maljakasvatuksessa saattaa peittää alleen hitaampi kasvuisempia lajeja.

Penicillium on allergisoiva, sillä on myös toksiineja (myrkyllisiä aineita) tuottavia kantoja ja se voi aiheuttaa infektion elimistössä. Korkeiden Penicillium pitoisuuksien on todettu korreloivan erityisesti astma- ja ärsytysoireiden kanssa. Penicilliumin tuottamat toksiinit aiheuttavat hermosto-oireita, kuten vapinaa ja lihasnykinöitä sekä pahoinvointia ja oksentelua. Penicilliumin tuottamia toksiineja tunnetaan ainakin 15 eri molekyyliä, esim. citreoviridiini, citriniini (P. citrinin, munuaisvaurioita), mykofenolihappo, gliotoksiini, penisilliinihappo, patuliini (P. expansum), rubratoksiini (P.rubrum, maksatoksinen), sekalonihappo D (P. oxalicum, sikiövaurioita), spinulosiini (P. spinulosum), viomelleini ja xanthomegniini.

Penicillumin yleisyys lienee aiheuttanut sen, että sen terveys haittoja helposti vähätellään

Stachybotrys on kosteusvaurioindikaattorihome, joka tarvitsee paljon kosteutta ja ilmaantuu kosteusvaurioituneeseen rakenteeseen vasta pitkän ajan kuluessa. Stachybotrys on hitaasti kasvava home joka jää helposti maljakasvualustoilla muiden nopeampi kasvuisten homeiden alle. Sen itiö on suurikokoinen ja usein liman peittämä, jonka vuoksi Stachybotryksen itiöitä todetaan äärimmäisen harvoin ilmanäytteissä. Jos ilmanäytteissä havaitaan yksikin pesäke voidaan sitä pitää epätavanomaisena. Se on selluloosaa hajottava ja kasvaa mielellään tapetin tai kipsilevyn kartongin takapinnalla. 

Stachybotrys chartarrum (atra)on toksiineja tuottavista mikrobisuvuista parhaiten tunnettu ja monessa maassa laajasti tutkittu. Se on allergisoiva ja voi tuottaa useita erilaisia toksiineja, ja sen aiheuttamat terveyshaitat syntyvät toksiinien vaikutuksesta. Stachybotrys tuottaa trikotekeeni -toksiineja, jotka estävät proteiinisynteesiä, häiritsevät immuunipuolustusta ja luuytimen toimintaa, sekä aiheuttavat iho-, keuhko-, maksa-, munuais- ja hermovaurioita. Lisäksi se tuottaa seskviterpeenejä, haihtuva toksiini, joka on voimakkaasti ärsyttävä toksinen yhdiste.  Stachybotryksella saastuneen materiaalin käsittelyn yhteydessä on kuvattu palovamman kaltaisia ihovaurioita, vakavia silmäoireita, nenäverenvuotoa, veriyskää,verenkuvamuutoksia ja voimakasta hengityskipua.

USA:ssa Stachybotrys -altistuksen on raportoitu liittyvän vakaviin terveyshaittoihin.  USA:ssa ja ulkomailla, esim. Belgiassa se on liitetty pikkulasten verenvuotokeuhkokuumeeseen, jossa on korkea kuolleisuus. Tällaisia tapauksia ei ole tiedossa Suomesta tai muista pohjoismaista.

Trichoderma eli katkolahottaja on kosteusvaurioindikaattorihome.  Trichoderma on yksi tyypillisistä puumateriaaleilla kasvavista homeista.

Suojaamaton ja kostea puumateriaali homehtuu nopeasti ja lahoaminen käynnistyy. Jos puumateriaali kuivatetaan kunnolla, erityisesti havupuut ovat hyvin vastustuskykyisiä mikrobien kasvua vastaan. Mutta jos kyseessä on prosessoitu puumateriaali jonka rakenne on rikottu esim. sahan- ja kutterin puru, hake, lastu- ja tojalevyt, ovat ne herkkiä homehtumaan. Puumateriaaleissa yleisesti kasvavat home-, sinistäjä- ja lajottajasienet alkavat kosteusvauriossa kasvamaan luonnollisesti muiden indikaattorimikrobien ohella. Jos puutavara on kosketuksissa maaperän tai betonin kanssa on mikrobivaurio väistämätön. Esim. muottilaudoitukset tai alapohjaan jääneet rakennusaikaiset jätteet (esim. puru) voivat aiheuttaa erittäin runsasta mikrobikasvua ja aiheuttaa sen myötä terveyshaittoja. Jos kosteusvaurio jatkuu, voi se edetä lahovaurioksi joiden yhteydessä todetaan usein myös tuhohyönteisiä, esim. lymykkäitä ja jumeja.

Trichoderma on allergisoiva, toksiinin tuottaja, korreloi astman kanssa ja voi aiheuttaa alveoliittia. Trichoderma tuottaa trikotekeeni -toksiineja, jotka estävät proteiinisynteesiä, häiritsevät immuunipuolustusta ja luuytimen toimintaa, sekä aiheuttavat iho-, keuhko-, maksa-, munuais- ja hermovaurioita. 

Trichoderma (myös muut homesuvut) tuottaa ilmavirrassa mikropartikkeleita, jotka ovat pienempiä kuin sen itiöt. Mikropartikkeleiden on arvioitu olevan rihmaston osia, ne voivat toimia toksiinien kantajapertikkeleina ja viedä haitallisia aineita syvälle hengitysteihin.

”Sädesieni” eli aktinobakteeri (Actinomyces, mm. Streptomyces) on kosteusvaurioindikaattori. 

Sädesieni ei ole nimestään huolimatta home vaan aktinobakteereihin kuuluva maaperäbakteeri. Se muistuttaa monilta ominaisuuksiltaan homesieniä, se mm. muodostaa rihmastoa ja itiöitä. Aktinobakteerit ovat kasvuvaatimuksiltaan hyvin vaatimattomia ja sopeutuvia. Niiden on havaittu kasvavan ja lisääntyvän olosuhteissa, joissa juuri mikään muu mikrobi ei pysty kasvamaan, esim. kuumat lähteet, valtamerten syvimmät osat, sekä pH:n ääripäät mikä mahdollistaa sen kasvavan esim. betonissa. Aktinobakteerien itiöt ovat yleensä pienikokoisia. Se kasvaa bakteerimaljoilla hitaasti ja on tunnistettavissa 10-14 vrk jälkeen.

Aktinobakteerit tuottavat monenlaisia haihtuvia yhdisteitä, mm. geosmiinia, aldehydejä ja amiineja, sekä rikkiyhdisteitä ja seskviterpeenejä (haihtuva toksiini), jotka ovat voimakkaasti ärsyttäviä ja/tai toksisia yhdisteitä. 

Aktinobakteereita on useita eri sukuja ja alalajeja, ja niillä on erilaisia terveyshaittoja. Aktinobakteerit ovat allergisoivia, infektioita aiheuttava ja useiden eri toksiinien tuottajia. Sen terveyshaitat ovat olleet tiedossa jo 1800 -luvulta lähtien sekä eläinlääketieteessä ja lääketieteessä. Sen tiedettiin aiheuttavan vaikeahoitoisia infektioita ja tuumorinkaltaisia muodostumia kudoksissa. 

Koska Aktinobakterien itiöt ovat yleensä pienikokoisia, ja kulkeutuvat hengitysilman mukana syvälle keuhkoihin, alempiin hengitysteihin, keuhkorakkulatasolle asti.

Terveyshaittoja
Ylähengitystieoireita: nuha, kurkkukipu, äänen käheytyminen ja nenäverenvuoto.
Alempien hengitysteiden oireita: kuiva yskä, hengitysvaikeudet, rasituksessa ilmaantuva hapennälkä.
Yleisoireita: Kuume, vilunväreet, lihas- ja nivelkivut.
Muita oireita: virtsatieoireet, ODTS ja alveoliitti. Laihtumista, veriyskää ja pitkäkestoista kuumeilua on todettu vaikeissa altistus tapauksissa.